lauantai 4. tammikuuta 2014

Eka Ekaa

Rautiaispiha
Eka Ekaa on aina jotenkin juhlava päivä. Pinnoja ropisee hyvään tahtiin ja ainakin meikäläisen retkeilyinto kasvaa huomattavalla tavalla vuoden loppuun nähden, samoin näyttää käyvän monelle muulle maastohavaintojen perusteella.
Vika vikaa oli pientä yllytystä ja kieltämättä himokkuuttakin kyhmyhaahkan suuntaan Taivassaloon. En kuitenkaan viitsinyt toisena päivänä perättäin lähteä samaa epeliä katsomaan, kun en varsinaisesti päivänpisteistä ole hirvittävän kiinnostunut, ehtisihän tuon myöhemminkin tammikuunlistalle hoidella. Kotiseudulle jääminen oli hyvä päätös, sillä spectaa ei sitten ollut enää löytynytkään, harmi sikäli yli 50-päiselle hylsypoppoolle. Mun vuosi alkoi Koivistonluodosta rautiaisbongauksella, matkalla näkyi mm. mustavaris ja rautiainen oli samoin tein paikalla kuvan katajassa - gomiaa!


Sontakankaan uudenvuoden avifauna oli miellyttävän runsaslajinen.
Jatkoin joelle katsomaan argareita, joita tipahteli tuon tuosta lisää mereltä päin. Mitään muuta ei kuitenkaan löytynyt joukosta. Hanhiluodon carduparvessa ainoastaan tiklejä ja piekanaakaan ei näkynyt vakipaikalla, mutta kotvan perästä löysin sen Hevosluodosta lentelemästä. Päärnäisten koristeompuilla oli peräti 11 räksää ja muutama tilhikin. Käppärän turkinkyyhkyistä toinen näkyi lennossa ja jatkoin Pinomäen peltoja kohti. Veri veti kuitenkin kaatopaikalle ja hyvä niin, sillä lokkeja oli paikalla puolisentoista tonnia - enemmän kuin aikoihin. Kolme merikotkaa ja kanahaukka säikyttelivät argarimassaa ja pian koko kööri olikin ilmassa. Iso osa lokeista lähti suuntaan jos toiseen, mutta onnekseni ehdin yhyttää nuoren isolokin merta kohden poistuvasta parvesta! Yksi kottarainen löytyi naakkojen seasta ja pitkään paikalla viihtynyt urpiais-turbopotti antoi havaita itsensä, sama parvi esiintyy myös otsikkokuvassa. 

Jani tarkastelemassa surffirannan lokkitarjontaa.
 Pinomäestä kurkkasin toisen aukealla talvehtivista tuulihaukoista aivan Ulvilan rajan pinnasta, muuta mainittavaa ei okulaariin osunut. Jatkoin peltokierrosta Kyläsaareen, jossa keltasirkkupotin katselun keskeytti sekaan nassahtanut sepelkyyhky. Pohdin Etelärannan lavalla poikkeamista, mutta jatkoin kuitenkin kohti Meri-Poria. Talvirallin pohjissa löytyneeltä Seipikroopin ruokinnalta hoituivat kaikki tiaiset, puukiipijä ja hippiäinen, bonarina vieläpä pyrstötinttipartti.
Yyterin surffirannalta piti bongata ekaekaalistalle naurulokki, mikä onnistuikin vaivattomasti. Vastamäen Jani oli niin ikään pelipaikalla ja jatkettiinkin kahteen päätyyn komppaamaan Kirrinsannan kenttiä. Kentät olivat kuitenkin muuttuneet upottavaksi kurabrunniksi, eikä havikseen tarttunutkaan ainuttakaan lintua.

Vuoden eka lintukuva - sinisorsia surffirannassa.

Kirriltä Tahkoluotoon ja Kallioholmaan, jonka tyveltä katsoin ensin talvehtimaan jääneet punarinnat. Merellä mukavasti vessuja, paikallisena lillui mm. kymmeniä alleja ja pilkkasiipiä, kaakkuri, mustalintu, muutama merimetso ja sen sellaista. Aamulla oli mennyt kuikan ja kolmen kaakkurin parvi, sekä näkynyt kolminumeroinen pilkkasiipisigma, kertoilivat Esama & Niemi - hyvin poikkeuksellista tammikuulla.
Holmes oli yhyttänyt Räpsöön sahalta peukaloisen ja Lontoon kerttutyrnistä mustapään - suunta kohti Reposaarta siis. Just peukaloisen löydettyäni soitti Jaska ja uutisoi Etelärannan lavalta näkyvästä pikkuruokista!
Mukava bongaustunnelma päällänsä porhalsin kohti Preiviikinlahden rantaa ja delegoin hälyn tehtäväksi Kökarin suuntaan Lampisen Markukselle. Etelärantsussa selkisi kuitenkin synkkä totuus - pikkuruokki ei ollut hallussa, eikä enää löytynyt illan pimetessä. Hieno havis kuitenkin löytäjilleen Niemelle & Lundgrenille - onnittelut!
Vuosilista karttui tornista kuitenkin messevästi tukka- ja lapasotkalla sekä uivelolla, kutakin useampi yksilö kuin myös alleja sun muita. Iltahämärissä yhytin vielä hiiripöllön Sonnimäen liepeiltä ja mittari näytti uskomatonta 58 lajia - paremmin kuin talvirallissa. Tästä on hyvä jatkaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti