lauantai 11. toukokuuta 2013

Kelvää ja Cervinusta

Herättyäni totesin äänettömän herätyksen olevan melko turha keksintö, kait siihen Samsungin näyttövaloon silti joku voi herätä? Kaheksaksi kerkesin kuitenkin Leveäkarille, keli ihanan tyyni ja lämminkin, ei edes sumua näköpiirissä. Luhtahuitti huikkasi ruovikosta ja laitumelta kuului syksyiset saundit: lapinkirvisiä oikein triossa! En muistaakseni ole aiemmin havainnut kevätpuolella kuin yksittäisiä. Cervinukset olivat hienoja punanaamoja, valitettavasti irvokas dokumenttikuva ei todellakaan tee oikeutta kauniille tundran asukille. 

Keltavästäräkki kuuluu ehdottomasti suosikeihini ja niitä Leveäkarilta löytyi ainakin 18 eri yksilöä. Jokainen yksilö on ihmissilmäänkin omanlaisensa ja äänikavalkadikin melkoinen. En löytänyt yhtään nimirodun flavaa, vaan kaikki rodulleen määrittämäni kahdeksan koirasta olivat pohjoisempaa tummapäistä thunbergi rotua. Kuvan koiras puolusti ahkerasti reviiriään kaakkoisimmalla laitumella. Käsittääkseni se on flavan ja thunbergin sekoitus: silmäkulmanjuovan pätkä on ohjaksen päälläkin (silmän ja nokan välissä) ja päälaen poikki kulkee silmän tasalla oliviinvihreän sävyinen vyö. Pääsinpä todistamaan ensimmäistä kertaa keltaväinöjen paritteluakin, nopeeta puuhaa. 

 Laitumilla ei vielä eläimiä, lampaita ja lehmiä sit myöhemmin.

Preiviikinlahti oli rasvatyyni, mutta lämpöväreily esti vesilintulaskennat. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti