maanantai 31. toukokuuta 2010

31.5. Levonkurkun lopun alku



Taas on järki päätä pakottanut. Ei tartte enää Levonkurkun tien reunapuskista hakea raria. Kohta ei lammistakaan, täyttävät ne tuhkalla ja muulla tarpeellisella. Seuraavaksi varmaan loput Suistosta, aluettahan ois kätevä jatkaa vaikka Peittoonkorpeen?
Ehkä siitä joku deserti sitten syksyllä löytyy?

perjantai 28. toukokuuta 2010

28.5.2010 Kaatopaikkamainos

Kaatiksella retkeily on aina ihanaa - ja hyödyllistä!


Ellei rari taitu, voi aina lukea renkaita. Kaksi lukua tunnin piipahduksella; tekstiiliä avoimelle ikkunalle ja spude siihen "tukevasti", johan luonnistuu. Argareita paikalla n.800, marinuksia viitisen kymmentä.

torstai 27. toukokuuta 2010

27.5. Xenus

Aamun kartoitusten jälkeen tarkastamaan lietteiden tarjonta, olihan komia pudotusyö takana. Pitkosten varrella laulanut pikkusieppo toivotti ornin tervetulleeksi, heti kohta yhytin vielä pikkutiirankin haviksen täytteeksi.


Navakata läntiset tuulet olivat nostaneet vedenkorkeutta, onneksi hoitoniityn äestetty osa tarjosi linnuille ruokailumahdollisuuksia.


Särkältä löytyi parin tyllin seurasta hieno rantakurvi. Taitaa olla päämuutto käynnissä, koska Kirrisannallakin tavattiin eilen Xenus.


Kurvi teki lentonäytöksen ja lyöttäytyi suosirri-tylli-parveen äestykselle ruokailemaan. Kurvi oli yllättävän äänekäs, lajin kolmitavuinen vihellys taisikin jäädä nyt betoniin.


Löytyi sitä lietettäkin, kun jaksoi riittävän pitkälle talsia.


Iltapäivällä löytyi Pinomäestä mustakorvakuovi, samanmoiset korvalaput molemmin puolin. Mikä lie?

lauantai 22. toukokuuta 2010

maanantai 17. toukokuuta 2010

17.5. Jallut ja Kari Milkkari

Semihurjan Säpinretken jälkeen Lietteille jäähdyttelemään, kerrankin sääolosuhteet kohdallaan; tyyni ja lämmin, mutta silti kohtuullinen näkyvyys.


Paikalla vakiojengiä...


... ja hiukan oudompiakin eli kaksi jallua.


Jalohaikarat taisivat olla kaikille spondeja, tai no, ite kuulin niistä 5 sekuntia ennen kuin näin ne. Toinen oli jp ja toinen sitten varmaan 2kv - mustanokka jouhipää ja keltanokka jouheton.


Lietteiltä Hissan kautta Teemuluotoon. Eko-Pasi tuli näyttämään Pekalle ja minulle kuvan milkkarin - kaunis teko! Hiukan harmittaa etelän petokimaraa seuratessa, että länsirannikko vuotaa petoaikaan kuin seula, erittäin harvoin täällä kello 15.00. jälkeen kukaan tapittaa. Kuitenkin pikkukotkista sun muista varmaan moni törmää länsirannikkoon, suuntaa etelään ja kanttaa Mietoisista, jossa tulee ensi kerran havaituksi, kohti kaakonkulmaa.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

13.-16.5. Säppi

Helatorstaiehtoolla matkattiin Säppiin vuoden ensivisiitille. Mukana matkassa Lunkka (vasemalla), viisi Mäkelää (4 keskellä, yksi kameran perässä), Railo (oikealla) ja renkastaja Sillanpää (kuvan ulkopuolella). Asemalla oli lisäksemme maanantaista asti viihtynyt Kosander.


Keli oli leppoisa läpi loppuviikon, kuten varmaan moni on huomannut. Aamustaijissa se tarkoitti pysähtynyttä muuttoa, mutta leppoisaa tapitusta lämpimässä ja tyynessä. Kylmän talven jälkeinen riesa merisavu/usva/sumu oli seuranamme aamusta iltaan ja päivästä toiseen - näkyvyys enimmillään kolmen kilsan luokkaa. Tästä huolimatta kepitimme peräti kolme jääkuikkaa, kaksi vanhaa ja yhden nuoren. Eka vanha ohitti Lännennokan gomiasti perjantai aamuna, toinen vanhoista ja nuori yhytettiin sunnuntaina. Sen sijaan tavallisempia gavioita nähtiin todella vähän, alle 100 kolmena aamuna yhteensä.


Merisavu tunki pitkin päivää pihallekin.


Keskityimmekin huonosta näkyvyydestä ja toisaalta riittävästä lämmöstä johtuen lähinnä pihastaijiin ja sektoriin +-. Perjantain pihasessio antoi mm. 200 punakuiria, pohjansirkun, hihan ja jokusen apuksen. Lauantain rupeamalla taasen vetäistiin saarelle uusi laji; niittysuohaukka, joka olikin ehkäpä helpoin puute.


Eläintarhan pomo poikkesi saaressa seurueineen, puuttuvat flamingot pysyivät hukassa (vai ketussa) :)


Nakupointsi nassahtaa?


Käkielis ainakin. Matti kantoi auliisti ihmeteltäväksemme punaruskean käkinaaraan - komia. Käkiä oli muutenkin liikkeellä tavallista enemmän, kaakosta pukkasi myös mukavasti punavarpusia sekä pikkulanttuja ja kuultiimpa tämän vuosituhannen ensimmäinen kehrääjäkin Säpin saarella! Itselleni havis oli vasta toinen Säpistä.


Passikuva.


Perjantaina verkoista saatiin likemmäs sata lintua. Mukavimpia ehkäpä kulta- ja sinirinnat. Jälkimmäisiä nähtiin parhaana päivänä 50 yksilöä, vaikka tiputuskeleistä ei ollut tietoakaan. Myös harmaasieppoja oli yllin kyllin, likemmäs sata kirjattiin perjantain iltahuudossa.


Kertuista oli enemmälti liikkeellä vain papusylvejä - muutkin peruslajit toki havaittiin.


Reissun ikävin yllätys koettiin lepistössä; lampaanruokkijat olivat jättäneet styroxia aarniometsään :( Arvatenkin valkoista silppua oli levinnyt isolle alalle. Ketutti vietävästi huomata Lepistön lammen edustalle levitetyt heinät sotkuineen, paikka kun on hienoimpia näkemiäni metsälänttejä eteläisessä Suomessa.


Rannat sen sijaan olivat upeassa kunnossa kautta linjan. Eipä tiedetty vielä tässä kohtaa Johteella kompatessamme, mitä Knaperin niemen takaa löytyisi...


... gomia nummikirvinen!!! Säpin kolmas ja Satakunnan kahdeksas yksilö. Kosulle tosi- ja muille sponde - saarenpinna jokaiselle. Makiata makiata - varsinkin kun huomio aamun kaksi adaa ja eisefen pulttamaan pikkusiepon! :D


Doku-kuvat otettiin, mutta enempää lintua ei lähestytty. Silti aseman unikeot joutuivat tyytymään "eioohon" tuntia myöhemmin, minne lie katosi.


Spondehymy.


Viime kevät mielessä revitimme lyhytvarvaskiurua Hanhiston rannasta, eipä onnistunut, sen sijaan upea koiras sitruunavästäräkki osui okulaareihini sähköpaimenen kohdalla - tismalleen samalta paikalta sain lajin saarenpojoihin joskus 15 vuotta sitten.


Muille miehittähille kelpasi sittiskin listan jatkeeksi. Kuvassa tuplapointsimiehet ja pinnahymy.


Pinnaorgioiden ja parin pohjansirkun jälkeen oli hyvä läksiä kohti mannerta, saatiinpa matkalla ukkoskuurokin jäähdyttämään tunteita.


Lähdön hetki jo saa.


KSS!

torstai 13. toukokuuta 2010

12.5. Inhottu ja Meri-Pori

Aamulla suoritimme Holmerssin ja Kimmon kanssa toisen kierroksen Inhottujärven kartoituslaskentoja. Heti lohkolleni päästyä, toivotti kevään eka pensassirkkalintu kartoittajan tervetulleeksi. Vielä pimeässä lennähti luhdan yllä strix-pöllö, varmaan viirupöltsi. Muita mukavia olivat sinirinta ja Holmerssin yhyttämä harmaapäätikka.


Olosuhteet olivat retkeilyyn täydelliset; täysin tyyntä, lämmin ja vielä upea valaistus.


Kartoitusten jälkeen poikkesin laskemassa Enäjärven lähes 600 tukkasotkaa, joukosta löytyi puna x tukkasotka koirasristeymä. Hissan kautta (tietysti) Launaisiin eko-ukkojen kanssa staijiin.


Muuttoa ei näköpiirissä, laulavasta peltosirkusta kuitenkin vuodari, kuin myös pellolla saalistelleesta suopöllöstä. Saimme myös ihailla saalistelevaa pyggekoirasta (niittysuohaukka).
video

Launaisten lämmöstä tarkastamaan Lietteiden merisavua - näkyvyys parhaimmillaan 100m, enimmäkseen siinä 30. Vajaat 250 tylliä, muutaman kymmentä suo- ja lapinsirriä sain kuitenkin lasketuksi.


Mantereen puolella ei sumusta tietoakaan - päinvastoin - aurinko porotti lämpimästi. Hysyjä komppaamaan siis. Kohteeksi Kirrisanta, josta hysäreitä löytyikin varsin mukavasti; kultarinta, useampi satakieli, pari sinirintaa, scirppa (rytikerttunen) ja liki sata pajulintua. Viime töikseni tempaisin vielä sittiskoiraan (sitruunavästäräkki) ex-kp:n liki.


Kähmylöivä satakieli.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

8.5. TT Puurijärvi

Blogin historian ensimmäinen merkintä ilman kuvia! Syypäänä pommiin nukkumista seuranneen sählingin lomassa laturiin unohtunut kameranakku :)

Puurijärvellä taisteltiin arktisissa tunnelmissa; Ari ja Matti pilkkihaalareissa, muut jääpuikkoina kalisten. Vielä pari tuntia Poriin saapumisen jälkeenkään ei kylmänkankeus ollut poistunut. Sääliksi käy porukan eko-osastoa, Ristoa ja Niinaa jotka lähtivät 20 kilometrin fillari taipaleelle vesisateessa ja hyytävässä koillispuhurissa kahdeksan tunnin värjöttelyn jälkeen.

Lajeja saatiin kasaan yllättävän hyvin eli 81 - silti jäimme viime vuoden sadetaiston lukemista neljä lajia. Yksilömäärillä ei sen sijaan juhlittu liroa, suokukkoa ja kapustarintaa lukuun ottamatta. Vesilintujen vähyys oli pelottavaa; tavi 6, härkälintu 1, sinisorsa 10, jouhisorsa 1, ei tukkasotkaa tahi uiveloa - järven peruslajeja. Tuulessa äänihavikset jäivät vähiin, auringosta ei saatu päivänpinnaa, joten näkösällekään ei pikkulintuja pahemmin ilmaantunut.

Mielenkiintoa pitivät kuitenkin yllä, loppua kohden parantuneiden juttujen lisäksi, läheltä komiasti muuttanut 2kv muuttohaukka ja aamulla järvellä nukkuneet lyhytnokka-, tundra- sekä tundrametsähanhet.
Liromuuttoa oli myös ilo seurata, useimmat parvet jäivät hetkeksi tornin eteen ruokailemaankin, kunnes ruskosuohaukat saivat ne jatkamaan muuttomatkaansa.
Linturunsaudesta kertovat myös hienot vääntöyritykset; sepelkyyhkystä hierottiin teertä varmaan 10 minuuttia, korppi selvisi samasta parissa minuutissa :)

Ensi vuonna takaisin rannikon tuntumaan.

Joukkueessa PLY-2 taistelivat Petteri ja Matti Mäkelä, Ari Pitkälä, Jan Lundgren, Niina Uusi-Seppä ja Risto Vilen - kiitokset kaikille seurasta ja pummituista eväistä!