lauantai 2. lokakuuta 2010

2.10. Viitatintti raikaa


Pitkästä aikaa Lehtolan Tepon kanssa Porissa ja oikeen koko päivän retkellä.


Aamuhämärissä Kalloon, jossa varsin mukavasti lintuja.


Kallon "helmi" oli pajulintu, eli peruslajistoa. Tää pyllari voi viipyä pitkäänkin, tuskin tuolla siivellä kovin kauas muutetaan.


Kallo syynättiin tarkkaan aallonmurtajaa myöten.


Mäntyluoto käveltiin ympäri hiukan puolivillaisesti, koska PE:kin oli mestoilla rarivainuineen.


Kirrin paikat tarkastettiin perin pohjin. Ex-kaatiksella kivasti tinttejä.


Viitatintti raikas koko päivän, valitettavasti vain kännykässä.


Palustris houkutteli hienosti lintuja, tinttiparvet tulivat kivasti framille ja tiltaltitkin innostuivat.


Radalla melkein parin sadan tintin potti.


Mänttiluodon seutuvilta lainaamaan Tatilta avainta ja Kuuminaisiin. Ensin tsekattiin Uutpakan taigakirvisniitty joka ei tällä kertaa Hanhiston veroinen.


Lämpötila nousi gomioihin lukemiin ja syyskorennot lähtivät joukolla lentoon.


Kuuminaisissa on hoidettu metsää siinä määrin tehokkaasti, ettei ponua tai teertä tarvi enää uneksia näkevänsä.



Rannat kuitenkin Porin hienoimmat, ainakin "mantereen" puolella.


Loukkeennokan saavutettuamme oli keli liki helteinen ja meri aivan pläkä. Lintumaailmakin hiljainen.



Punakuiri ja pari tundrakurmitsaa yhdytettiin, varpuslintupuolella ei mitään mainittavaa.


Loukkeennokan lampareissa kasvaa nelilehtivesikuusi, jonkun sortin rariteetti kait.


Kankuri tuo Pirkanmaan retkuetta Säpistä mantereelle. Saaressa luonasi, haviksina ainakin virtaväiski ja turturikyyhky.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti