perjantai 25. syyskuuta 2009

Isokirvinen, ino ja mysteerihanahi

Tänäpä (25.9.) aamulla läksittiin Pitkälän Arskan kanssa reduttamaan. Arska ajoi Kallioholmaan, lievästä vastarinnasta huolimatta :)


Kauaa ei jaksettu tyhjää tapittaa, turhuuden kalliot olivat tänään nimensä veroiset.


Kallioholman jälkeen päätettiin kompata kentät. Hiljaista piti kentilläkin, tunnelmaa piristi sentään Emin eilen löytämä isokirvinen. Taisi olla syksyn 10. nova mulle.


Hiljaisten Tahkiksen kylän ja Räpsöön sahan kautta Lietteille. Pitkosten päässä ruokaili 22:n anserin parvi. Ensi katsomalla näyttivät kaikki metsähanhilta, enimmäkseen rossicuksia, mutta joukossa pari fabalistakin. Arska huomautti otsakilpihanhesta parven vasemmassa laidassa (kuvassa 7. vasemmalta). Ensinnä kiinnittyi huomio linnun kirkkaankeltaiseen silmärenkaanseen, joka lähes tulkoon loisti pilvisessä kelissä, kuin kiljuhanhella konsanaan (millaiseksi lintu oli aivan liian suuri ja isonokkainen). Seuraavaksi ihmeteltiin linnun oudon sävyistä, koko vaalea, tummalla kynnellä varustettua nokkaa, joka muotonsa ja kokonsa puolesta olisi passannut hyvin fabalikselle. Kooltaan lintu oli rossicusta pienempi, noin tundrahanhen kokoinen, kaula oli huomattavan lyhyt ja suhteellisen paksun näköinen. Sen pää oli kokonaan yhtenäisen tummanruskea, taas kiljuhanhen tapaan. Myös pään muoto oli lähempänä kiljukasta kuin fabalista - otsa oli melko korkea ja pään korkein kohta selvästi edempänä kuin parven rossicuksilla ja fabaliksilla. Selkähöyhenet puolestaan olivat fabamaiset, selvästi tundra- ja kiljuhanhea leveämmin vaalein höyhenten reunoin. Otsakilpi oli arviolta hieman vanhan tundrahanhen kilpeä pienempi, mutta selvästi suurempi kuin millään näkemälläni faballa. Parvi pyrähti ehkä viiden minuutin tarkkailun jälkeen lentoon ja häipyi itään.

Yksi lyhtynokkakin pyörähti 40:n metsähanhen kera Lietteiden yllä, kahlaajista mm. syksyn ekat kaksi purkkaa (jänkäkurppa).


Huhtalan lavalta käytiin tsekkaamassa yllättävän hiljainen Riitsaranlahti, mielenkiintoisin vessu ehkäpä yksinäinen lapasotka. Anaksia huomattavan vähän, kuten Lieteilläkin. Pohjoisesta lähestyi pieni hanhipotti, jossa Lietteiden mysteerihanhi muassa - sama parvi ilmeisesti palasi Lietteille, ainakin siihen suuntaan. Parven tullessa kohti näytti hanhi hyvin tundrahanhimaiselta, kilpensä ja kokonsa puolesta. Tundrahanheksi olisin sen varmaan määrittänytkin tällä kertaa ilman aiempaa havista, sillä nokan yksityiskohtia, silmärengasta tahi pään väritystä ei etäisyydestä johtuen pystynyt toteamaan. Toivottavasti joku saa linnusta kunnon kuvia, ellei se ole jo jatkanut muuttoaan.




Poikettiin vielä Toukarin tornissa, anteeksi, rengastusasemalla. Rastas- ja peippolintuhärdelli oli melkoinen - laske siinä sitten muuttoa kun paikallisiakin on alati ilmassa muutama sata.


Rautiaispyynnin 25. kerta tuotti edelleen hyvää tulosta, kohdelajin lisäksi mm. tiltaltteja (kuva). Verkoilla ahkeroinut Rantamäki kertoi 800 prunepulttia (rautiaisrengastus) menneen juuri katki!


Taitaa rengastaja tietää mitä on seuraavassa pussissa odottamassa...


Konkarirengastajalle nassahti uusi rengastuspointsi:


Gomia ino eli taigauunilintu!


Varmasti mukava piristys arkiseen ahertamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti