torstai 23. heinäkuuta 2009

Ylänkötylli!

Keskiviikkona Säpistä saavuttuani päätin laittaa kännykän hiljaiselle ja viettää rauhaisaa koti-iltaa. Illalla puhelinta vilkaistessa oli rauhallisuus kaukana - Kristiinankaupungissa paikallinen ylänkötylli! Suomen ensimmäinen laatuaan! Porissakin on nähty ja kuvattu yksi kandi 10.8.1988, mutta sitä ei (vielä) ole pystytty kuvista määrittämään varmaksi.

Lähdin Porista klo 1.00. ja saavuin Kiilin satamaan 2.05., paikalla oli jo 32 hermostunutta odottelemassa päivän valkenemista ja saareen pääsyä. Pöydällä lojuneeseen varauslistaan sain paikan nro 33. busteriin - kyydeistä huolehtivat lähinnä Kari Korhonen ja Veikko Forsberg - suuret kiitokset heille!


Domarkobbenin pohjoiskärjessä oli ruuhkaa, hankala oli sovittaa spudeaan sekaan.


Siellä se jossain on. Lintu löydettiin heti, kun valoa oli riittävästi. Illalla Harry Lillandet oli löytänyt tämän Suomipointin tismalleen samalta paikalta - Onnittelut ja Kiitokset!


Enimmillään paikalla oli noin 100 bongaria. Yhteensä vajaan kolmen tunnin aikana, jonka saarella vietin, kävi pointsin hoitamassa noin 130 bongaria.


Kuvia linnusta löytyy Jorma Tenovuon sivuilta,
Tarsigerista ja Suupohjan yhdistyksen blogista.

Omien (hatarien) tietojeni ja kirjallisuuteen tutustumisen myötä tulin siihen johtopäätökseen, että kyseessä on atrifrons-ryhmän vanha naaras. Saatan olla väärässäkin, mutta valkeat, värittömät kyljet, haaleat päänkuviot, nokan koko ja muoto, otsan ja skj;n värisävy, niskan alaosan ympäri kiertävä oranssin sävyinen vyö sekä kurkun ja rintavyön välistä puuttuva musta "rajaus" viittavat mielestäni ylänkötyllin atrifrons-alalajiryhmään. Atrifrons- ja mongolus-ryhmät, jotka molemmat käsittävät pari alalajia, on ainakin Birding World-lehdessä jaettu omiksi lajeikseen, varmaan muuallakin.

Joku oli muuten kaapannut meikäläisen vihreän Finnature-seipiön, jonka jätin kiireessä nojaamaan auton peräloosteriin. Toivotan sendarin vihat varkaan niskaan! :)

Joka tapauksessa - Gomia oli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti