tiistai 12. toukokuuta 2009

Säppi 6.5. - Uusi laji saarelle!

Aamun liikkeelle lähtö venähti, sillä klo 4.30. oli ulkona vastassa vesisade ja kova länsipuhuri.
Kahdeksalta päästiin tositoimiin, vesilintulaskentojen pariin.

Aseman kalliolle levitetyllä kauralla kävi mukavasti siemensyöjiä, kuten kuvan melko väritön keltasirkkunaaras. Onpa kaltsin kauroista nautiskellut männä vuosina kuulemma harmaasirkkukin...


Näkymä Kuolinnokalle, nimi juontaa nokan edustalle lumimyrskyyn menehtyneestä majakanvartijaperheen tyttärestä, jonka muistokivi löytyy paikalta.


Muuttavia hemareita (meriharakka) oli pysähtynyt Lepistön rantaan parikymmentä.


Sisikset on parempi laittaa kirjureiksi.


Muffeli ei päässyt laskentaan, vaikka rannalla kuikuilikin.


Eteläkarissa tärähti; hali (merikotka) pölläytti Präälän linnut ilmaan, mm. 3/2 haapanaa. Lintujen laskeuduttua huomasimme haapanoiden seuraan liittyneen kuudennen linnun, kiikarilla puolesta kilometristä se toi mieleen mieleen etäisesti narskunaaraan. Putkella selvisi heti että kyseessä onkin jonkin sortin haapananaaras, mielenkiintoisen näköinen yksilö. Linnut uivat samoin tein Präälän kivikkoon piilosille ja ruokailemaan. Hyvän aikaa tarkkailtuamme, totesimme naaraassa olevan haapananaaraaseen verrattuna selviä eroja; kyljen väritys oli vaaleampi ja oranssinsävyinen verrattuna haapanan ruskeanpunaiseen, pää oli vaalean harmaa ja siitä erottui selvä tumma naamari. Amerikanhaapananaaras on erittäin vaikeasti määritettävissä ja varmaan määritykseen täytyy nähdä vähintään kainalohöyhenten väri, mielummin isojenpeitinhöyhenten tyvetkin. Lintu täytyisi siis nähdä lennossa.
Kohta sorsat valpastuivatkin ja uivat pois kivikon seasta, avoimesti näkyviin. Hämmästys olikin suuri kun parvesta löytyi gomia koiras amerikanhaapana! Ahaa oli 289. laji, joka saarella on tavattu - Gomiata!
Naarasta saatiin täysin scouppaamiseen soveltumattomilla vehkeillä oheinen dokumenttikuva, koirasta ei ehditty kuvaamaan ennen kuin parvi lennähti Präälän taa katveeseen.
Kuvasta erottuu ainakin haapanasta poikkeava pään väritys, ehkäpä kyljen värikin. Naaraan määritys jäi lopulta auki.


Pinnajuhlaa vietettiin iltanuotiolla Lännennokalla.


Oheistoimintana staijattiin iltamuuttoa kolmisen tuntia - tukkasotkia meni noin 50 ja pilkkasiipiä kolmisen sataa.


2 kommenttia:

  1. Koittakaa ens kerral löytää jotain kovaa, että harmittais edes vähän poissaolo...

    VastaaPoista
  2. Koitas sää siirtyä sieltä moottorisahojen jytkeestä luonnon helmaan ja retkelle, mouho!

    VastaaPoista