perjantai 1. toukokuuta 2009

Aaton Aikaiset

Huhtikuun vika aloitettin Lietteillä auringonnousun aikaan.


Tyyni ja näkyvyys gomia.


BirdLifen talkoilla niitetty ja äestetty niitty kiinnostaa kahlaajia. Taustalla Mäntyniemi.


Vuodenpinnoja ropisi urakalla; liro, mustaviklo, valkoviklo, keltaväiski, pikkukuovi, haarapääsky...


...kovimpana tundrakurmitsa, tuo lintumiesten squatti, josta nassahti myös huhtikuunpointsi. Kyseessä on Satakunnan aikaisin yksilö ikinä.


Kurmitsa liittyi soidintavien schinzien (etelänsuosirri) ja tyllien sekaan.


Gomia pinna kirvoitti paikalliset dudet tuuletukseen.


Lietteiltä jatkettin Kirrisantaan. Radan lähistöllä näkee usein aikaisia hysyjä, vaan ei tällä kertaa.

Levon lammilla ei punasotkaa kummempaa.


Urheilukentällä vain mustia rastaita vailla sepeleitä.


Levolta Enikselle - kp:n puolle tietystä, tornin parkkipaikka kun on auton saavuttamattomissa.


Isokossu on gomia lintu.


Sotkia lillui järvellä runsaasti.

Joukossa yhä tukkasotkakoiraan kanssa pariutunut risteymä-naaras. Kuvassa linnusta ei muuta valkoisen nokan tyven lisäksi erotu. Tukkasotka naaraankin nokan tyvellä on usein jonkin verran valkoista, joten se yksistään ei tee linnusta risteymää. Sen sijaan puuttuva töyhdönnipukka ja inan tusoa suurempi koko antavat viitteitä tästä. Linnun poskella erottuu hyvässä valossa violettisävy.


Launaisten hevoslaitumen reunassa on mukava staijailla.


Laitumen reunassa laulanut pensaskerttu rikkoi PLY:n saapumisenkan, toiseksi aikaisin peke on tavattu samalla paikalla. Pekebongarien kanssa päästiin todistamaan pientä ihmettä: "mikä tuolt tulee ei o peippo... kunkku!". Kuningaskalastaja lensi parin metrin päästä vierestämme ojan reunaa pitkin vilkkaasti äännellen, lintu jatkoi omakotitalojen välistä kohti Isoniittyä. Harvemmin tapaa näin peltomaisemassa kunkkua, mut Gomia oli!


Launaisten jälkeen osui vauvanvahtivuoro kohdalle - vaavi vaunuihin ja Toukarin lavalle staijiin.
Näkymä lavalta luoteeseen...


... ja koilliseen.


Vapun ajan peltokahlurit ovat ilmaantuneet värittämään maisemaa, kuvassa suokukkoja. Kannattaa muuten katsella kukkojen koipia jos pääsee lähietäisyydelle, niillä on usein talvehtimisalueilla asetettuja värirenkaita ja lippuja.


Tuulihaukka pölläytti kahlurit ilmaan - suokukkoja yhteensä vajaat 250 ja kapustarintoja 170 yksilöä.

Toukarin jälkeen kävin heittämässä leppälintulenkin keskustassa, vaunupinnaksi vain tavaleli (leppälintu) joita lauleskeli Maaherrankadulla kolme koirasta, pihavuodariksi myös laulava tiltaltti.
Vaunut jäivät kotiin ja jatkoin Kaarluotoon, tornista ei näkynyt ihmeitä, mitä nyt pari Raumalaista. Sorsatkin on jatkaneet matkaansa.
Päätin käppäillä ruovikkolavalle, kun oikein kahdet pitkoksetkin on rakennettu.


Paarnoorin pajukot olivat pörriäisiä piukassa, enimmillään yhdessä pajussa noin 40 yksilöä. Pitkoksilla näkyi vuoden ekat neitoperhoset ja sisiliskot.


Pitkoksen varressa piilotteli päivän toinen pensaskerttu, seuranaan päivän kolmas mustapääkerttu. Peke siis PLY:n toiseksi aikaisin kautta aikain.


Ruovikkoköhkinnän jälkeen Uutpakkaan, mistä löytyi paljon komioita kiviä ja punkkuvikloja.


Matalalla vedellä muodostuu Susisantaan messevät lietteet, kahlaajia vain pari sipiä ja valkovikloja.

Vaunupointtia lorotti:
83. Kapustarinta
84. Suokukko
85. Lapinsirkku
86. Selkälokki
87. Pajulintu
88. Mustapääkerttu
89. Rantasipi
90. Tikli
91. Haarapääsky
92. Liro
93. Leppälintu
94. Tiltaltti
95. Metsäkirvinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti